Aminohapot: Kaikki aminohapoista
Aminohapot ovat proteiinien rakennusaineita, ja proteiinit ovat välttämättömiä kaikkien elävien solujen rakenteelle ja toiminnalle. Itse asiassa aminohapot ovat niin tärkeitä, että niitä kutsutaan usein “elämän rakennuspalikoiksi”. Proteiineissa esiintyy luonnostaan 20 erilaista aminohappoa, ja jokaisella niistä on elintärkeä merkitys ihmiskehon terveydelle ja hyvinvoinnille.
Mitä aminohapot ovat?
Aminohapot ovat orgaanisia yhdisteitä, jotka koostuvat sekä amiiniryhmästä (-NH2) että karboksyylihapporyhmästä (-COOH). Kun nämä kaksi ryhmää liitetään yhteen, ne muodostavat molekyylin, jota kutsutaan amidiksi. Aminohapot ovat amidien yksinkertaisin muoto, ja ne ovat proteiinien rakennusaineita.
Proteiineissa esiintyy luonnostaan 20 erilaista aminohappoa, ja jokaisella niistä on ainutlaatuinen merkitys ihmisen terveydelle. Aminohapot voidaan jakaa kahteen laajaan luokkaan: välttämättömiin aminohappoihin ja ei-välttämättömiin aminohappoihin. Ihmiskeho ei pysty tuottamaan välttämättömiä aminohappoja, joten ne on saatava ravinnosta. Ihmiskeho voi tuottaa muita kuin välttämättömiä aminohappoja, joten niitä ei tarvitse saada ravinnosta.
Miten aminohapot liittyvät proteiineihin?
Proteiinit ovat makromolekyylejä, jotka koostuvat pienemmistä yksiköistä, joita kutsutaan aminohapoiksi. Toisin sanoen proteiinit ovat polymeerejä, jotka koostuvat toistuvista aminohappoyksiköistä. Proteiineilla on ihmiskehossa monenlaisia tehtäviä, kuten solujen rakenteen luominen, solujen viestinvälityksen tukeminen ja entsyymeinä toimiminen. Entsyymit ovat proteiineja, jotka katalysoivat kemiallisia reaktioita elimistössä, ja niillä on tärkeä rooli aineenvaihdunnassa.
Proteiinin aminohappojen järjestys määräytyy proteiinia koodaavan geenin nukleotidien järjestyksen perusteella. Tämä DNA:n ja proteiinien välinen suhde on perustavanlaatuinen sen ymmärtämiseksi, miten geenit ohjaavat solujen toimintaa. Muutokset DNA:n sekvenssissä voivat johtaa muutoksiin proteiinin aminohapposekvenssissä, mikä voi muuttaa tai heikentää sen toimintaa. Tämä on yksi mekanismi, jonka avulla geneettiset sairaudet voivat kehittyä
Mitä aminohapot tekevät?
Aminohapoilla on lukuisia tärkeitä tehtäviä kehossamme.
Aminohappojen tehtävä elimistössä
Aminohappojen tehtävänä on:
- Elimistön happamuuden säätely
- Toksiinien ja muiden vaarallisten aineiden poistaminen elimistöstä
- Hormonitoiminnan säätely
- Lihasten ja kudosten rakentaminen ja korjaaminen
- Ravintoaineiden kuljettaminen elimistössä
- Immuniteetin muodostaminen
- Entsyymien muodostus
- Tulehdusreaktioiden säätely
- Hermoston välittäjäaineiden tuotanto
- Aivojen välittäjäaineiden muodostus
Mitkä ovat aminohappojen terveysvaikutukset?
Aminohapoilla on elintärkeä merkitys ihmisen terveydelle, ja niillä on monenlaisia hyötyjä. Välttämättömiä aminohappoja tarvitaan esimerkiksi kudosten kasvuun ja korjaamiseen; niillä on myös tärkeä rooli immuunijärjestelmän toiminnassa ja kognitiivisissa toiminnoissa. Lisäksi jotkin aminohapot voivat toimia antioksidantteina, mikä tarkoittaa, että ne voivat auttaa suojaamaan soluja vapaiden radikaalien aiheuttamilta vaurioilta. Vapaat radikaalit ovat reaktiivisia molekyylejä, jotka voivat aiheuttaa soluvaurioita, ja ne on yhdistetty useisiin kroonisiin sairauksiin, kuten syöpään ja sydänsairauksiin.
Useat tutkimukset ovat myös osoittaneet, että tietyt aminohapot voivat parantaa liikuntasuoritusta vähentämällä väsymystä ja lisäämällä lihaskestävyyttä. Esimerkiksi beeta-alaniini on aminohappo, jonka on osoitettu parantavan liikuntasuoritusta viivyttämällä lihasten väsymistä korkean intensiteetin liikunnan aikana. BCAA:n (haaraketjuiset aminohapot) on myös osoitettu vähentävän väsymystä harjoituksen aikana. Liikuntasuoritukseen kohdistuvien vaikutusten lisäksi BCAA:iden on osoitettu myös vähentävän lihaskipua harjoituksen jälkeen.
Välttämättömät aminohapot
Aminohapot ovat proteiinien rakennusaineita, ja ne ovat välttämättömiä monille elimistön toiminnoille. Aminohappoja on 20 erilaista, ja niistä 9:ää pidetään välttämättöminä. Tämä tarkoittaa, että ihmiskeho ei pysty tuottamaan niitä, joten ne on saatava ravinnosta. Välttämättömät aminohapot ovat histidiini, isoleusiini, leusiini, lysiini, metioniini, fenyylialaniini, treoniini, tryptofaani ja valiini. Jokaisella näistä aminohapoista on elintärkeä tehtävä elimistössä. Esimerkiksi histidiiniä tarvitaan punasolujen tuotantoon, kun taas lysiini auttaa rakentamaan lihaskudosta.
Välttämättömät aminohapot voidaan saada sekä eläin- että kasviperäisistä lähteistä. Eläinperäisiä aminohappojen lähteitä ovat muun muassa liha, kananmunat ja maitotuotteet. Kasviperäisessä ruokavaliossa aminohappoja voi saada kun syö monipuolisesti, aminohappojen lähteitä ovat esimerkiksi pavut, linssit, pähkinät ja siemenet. Jotkin kasviperäiset tuotteet sisältävät myös kaikkia 9 välttämätöntä aminohappoa, joten ne ovat täydellisiä kasviproteiinin lähteitä.
Yhteenvetona voidaan todeta, että aminohapot ovat välttämättömiä ihmisen terveydelle, ja niitä voidaan saada sekä eläin- että kasviperäisistä lähteistä.
Mistä saa välttämättömiä aminohappoja kasvisruokavaliossa?
Kasvisruokavalioon liittyvä yleinen harhaluulo on, että kasveista on vaikea saada kaikkia välttämättömiä aminohappoja ja ravintoaineita. Kaikki välttämättömät aminohapot on mahdollista saada vegaanin ruokavaliosta.
Eniten välttämättömiä aminohappoja kasvisruokavaliossa saa kun syö monipuolisesti täysjyväviljaa, palkokasveja, pähkinöitä ja siemeniä, täydennettynä hedelmillä ja marjoilla. Muun muassa soijapapujen ja soijarouheen syöminen auttaa jo pitkälle, sillä soija on erittäin monipuolinen aines kasvisruokailijalle. Ohessa kaikki 9 välttämätöntä aminohappoa ja niiden lähteet.
Välttämättömien aminohappojen lähteet – kasvisruokavalio
1. Histidiini lähteet – vehnä, kaura, riisi ja pavut
2. Isoleusiini lähteet – soijapapu, linssit ja kikherne
3. Leusiini lähteet – soijapapu, linssit, maapähkinä ja manteli
4. Lysiini lähteet – pavut, soijapapu
5. Metioniini lähteet – parsakaali, ruusukaali ja lehtikaali, pavut, siemenet, pähkinät
6. Fenyylialaniini lähteet – vehnä ja soijapapu
7. Treoniini lähteet – kvinoa, amarantti, tattari, pavut ja linssit
8. Tryptofaani lähteet – raakakaakao, banaani, soijapapu, cashewpähkinä
9. Valiini lähteet – spirulina, maapähkinä, limanpapu, kidneypapu ja mustasilmäpapu
Päätelmät – Aminohapot
Aminohapot ovat välttämättömiä ravintoaineita, joilla on elintärkeä merkitys ihmisen terveydelle. Ne ovat proteiinien rakennusaineita, mikä tarkoittaa, että niillä on merkittävä rooli solujen rakenteessa ja toiminnassa. Rakenteellisten tehtäviensä lisäksi aminohapot toimivat myös entsyymeinä, hormoneina ja välittäjäaineina. Niillä on myös tärkeä rooli immuniteetissa, aineenvaihdunnassa ja liikuntasuorituskyvyssä. Vaikka useimmat ihmiset saavat ravinnostaan riittävästi aminohappoja, jotkut ihmiset voivat hyötyä lisäravinteista. Jos kuitenkin mietit miten voisitlisätä helposti melkein kaikkia aminohappoja joka päiväiseen ruokavalioon, niin syö joka päivä kourallinen pähkinöitä, miellellään kaikkia laatuja.
