perunaa

Perunat – peruna

Perunat – peruna on on monipuolinen ja terveellinen juurikas. Perunat ovat tärkkelyspitoisia Solanum-suvun mukulakasveja, jotka ovat kotoisin Etelä-Amerikasta. Kiinnostaako tietää erikoisia faktoja rakkaasta perunastamme? Kuten esimerksi Onko perunat terveellisiä tai mitä perustanasta voi tehdä? Tästä artikkelist löydät tietoa perunan terveysvaikutuksista ja muutamia erikoisempia perunan salaisuuksia. Perunaa aliarvostetaan turhaan ja pidetään esimerkiksi laihduttajalle sopimattomana ruokana yleisesti, mutta sitä se ei ole.

peruna on monipuolinen juures Vegefrendit
Perunoita nostettuna pellolla

Oi peruna, peruna! Nöyrää perunaa pidetään usein vain tyhjänä tauluna, joka odottaa, että kokin taitavissa käsissä siitä tehdään jotain kaunista. Tällä aliarvioidulla juureksella on kuitenkin jo itsellään paljon annettavaa. Oikein käytettynä peruna voi lisätä melkein mihin tahansa ruokaan herkullisen syvän maun ja lisäksi siinä on tärkeitä ravinto-aineita. Miten voit siis hyödyntää tätä monipuolista raaka-ainetta keittiössäsi? Lue eteenpäin niin tiedät myös sen, perunan salaisuuksien lisäksi.

LUE MYÖS: Porkkana, Punajuuri, Perunat

Peruna – mikä se on?

Perunat, peruna Solanum tuberosum, englanniksi potato, kuuluu koisokasveihin ja yhdeksän viljelykasvin joukkoon, joiden avulla tuotetaan 75 prosenttia ihmisravinnosta.

Peruna on tärkkelyspitoinen, Solanum-suvun mukulakasvi. Nykyään peruna on peruselintarvike monissa kulttuureissa, ja sitä syödään sekä tuoreena, höyrytettynä, paahdettuna, friteerattuna, paistettuna, keitettynä ja ruokien joukossa.

peruna mika se on vegefrendit
Peruna kasvi ja mukulat

Perunaa viljellään yleisesti ympäri maailmaa ruuaksi. Peruna on hyvä ravintokuidun, kaliumin, C-vitamiinin ja B-vitamiinien lähde. Peruna kuuluu koisokasveihin kuten esimerkiksi tomaatti ja munakoiso.

Lue: Peruna Wikipedia.

Mistä peruna on kotoisin?

Peruna on kotoisin Etelä-Amerikasta. Tiedätkö mistä maasta peruna on kotoisin? Yleisesti katsotaan, että peruna on kotoisin Perusta. Peruna kotiutui keittiöön aluksi Perussa ja Boliviassa, ja sen jälkeen eurooppalaiset tutkimusmatkailijat levittivät sen Eurooppaan ja muualle maailmaan.

Peruna Suomessa

Suomessa on monta omaa perunaljiketta, jotka viihtyvät hyvin Suomen ilmastossa. Tiesitkö muuten, että Suomi on yksi Euroopan suurimmista perunantuottajamaista.

Peruna historia

Peruna on monipuolinen juureskasvi, jota on viljelty tuhansia vuosia. Etelä-Amerikan Andien alueelta kotoisin olevan perunan keksivät inkat noin 8 000 vuotta sitten ja he alkoivat viljellä sitä ruuaksi. Peruna kotiutui keittiöön aluksi Perussa ja Boliviassa, ja sen jälkeen eurooppalaiset tutkimusmatkailijat levittivät sen Eurooppaan ja muualle maailmaan. Kun peruna levisi Eurooppaan, siitä tuli nopeasti perusviljelykasvi. Perunaa viljellään nykyään ympäri maailmaa, myös Suomessa.

Peruna ulkonäkö

Peruna kasvi on pystyvartinen tai köynnöstävä ruohokasvi, joka kehittää monia tärkkelyspitoisia maanalaisia mukuloita kesän aikana. Sen varsi kasvaa noin metrin korkuiseksi. Varsi on tummahkon vihreä ja usein nelisärmäinen. Perunalla on vuorottaiset lehdet ja suuri lehtilapa. Lehtilapa on parilehdykkäinen ja 10-30 cm pitkä ja 5-15 cm leveä. Lehdykät ovat karvaisia ja vaihtelevan kokoisia.

perunan ulkonäkö vegefrendit
Peruna kasvi

Perunan mukulat, eli ne joita perunoiksi nimitetään ja jotka syödään, kasvavat maan alla. Perunoiden kuori on yleisimmin keltainen tai ruskea, kotimaiset uudet perunat ovat vasta nostettuina lähes kuorettomia. Perunoiden kuori voi olla myös sinertävä, violetti, punainen tai vaaleanpunainen. Peruna on yleensä vaaleankeltainen tai melkein valkoinen sisältä, mutta on mahdollista myös, että se on sisältäkin saman värinen kuin kuori.

Vihreä peruna

Vihreä peruna on lievästi myrkyllinen, ja niitä ei runsaasti kannata syödä. Ei toki yleensä haittaa, jos perunassa on pieni vihreä kohta. Vihreä peruna sisältää alkaloideja, jotka ovat siis myrkyllisiä suuremmissa määrin syötynä. Perunat tulevat vihreiksi, jos ovat altistuneet liialle valolle tai lämmölle.

Perunan kasvatus

Perunan taimi

Perunan taimi kasvaa melko helposti ensin iduksi siemenperunasta (voit huomata vaikka pussin pohjalle jääneisiin perunoihin ilmestyneen ituja). Tuon perunan ituineen voi istuttaa multaan ja siitäpä pikku taimi sitten jo kehittyykin sopivissa olosuhteissa. Peruna ei vaadi kummoisia olosuhteita, vaan niitä voi kasvattaa jopa parvekkeella ämpärissä.

Perunan kasvatus ämpäri

Voit kasvattaa perunoita ämpärissä vaikka parvekkeella.

Perunan idättäminen

Siemenperunan idätys tapahtuu luonnollisesti, keväällä syömättä jääneisiin perunoihin alkaa muodostua ituja. Jos kuitenkin haluat toimia sääntöjen mukaan, tutki millaisia perunoita haluat ja millainen lajike on. Onko se kesä vai syyslajike. Idätä peruna suhteellisen viileässä, valoisassa paikassa. Näin idut alkavat heti vihertää ja kasvaa vankemmiksi pikku taimiksi jo heti.

Peruna idättäminen vegefrendit
Itänyt peruna

Perunan idättäminen nopeuttaa sen kasvua ja aikaistaa satoa. Jos perunan istuttaa myöhään eli toukokuun lopussa tai kesäkuun alussa, ei idättäminen ole ollenkaan välttämätöntä, sillä maa on jo lämmin ja peruna alkaa kasvaa kiivaasti.

Voiko perunan istuttaa ilman idätystä?

Idätys. Kun peruna istutetaan vasta touko-kesäkuun vaihteessa, ei idätystä tarvita ollenkaan, sillä lämpimässä maassa se lähtee helposti kasvamaan.

Perunan istutus

Perunan istutusväli

Perunan istutusväli on noin 30 – 40 cm.

Varhaisperuna istutus

Varhaisperunan voi istuttaa heti kun maa on kuivunut, jotta sitä voidaan muokata. Tämä on yleensä huhtikuun lopussa tai toukokuun alussa. Näin satoa voi saada juhannukseksi.

Perunan kukinta

Ensimmäisiä perunoita voi nostaa kukinnan jälkeen ja sitten myöhemmin vielä suuremman osan muutaman viikon kukinnan jälkeen. Mutta milloin peruna kukkii? Kaikki peruna lajikkeet eivät kuki ollenkaan, mutta ne jotka kukkivat paljastavat nostoajan. Perunalla on violetteja ja valkoisia kukkia.

Perunan nostoaika

Perunan nostoaika on noin kaksi kuukautta istutuksesta. Perunan mukuloiden ilmaantumiseen vaikuttavat säätila ja kylvämisen ajankohta. Varhaisperunat tulevat joinain vuosina jo kesäkuun alussa, mutta yleensä kesäläjikkeita voi syödä kesäkuun lopulla ja heinäkuussa. Syyslajikkeet kypsyvät elo- syyskuussa.

Perunan salaisuudet – 9 mielenkiintoista faktaa rakkaasta vaatimattomasta kasvista:

  1. Peruna kuuluu koisokasvien heimoon, johon kuuluvat myös tomaatit, munakoisot ja paprikat.
  2. Perunan tieteellinen nimi on Solanum tuberosum.
  3. Tiesitkö että mansikassa on enemmän rasvaa kuin perunassa.
  4. Peruna, kilpailijoihinsa riisiin ja pastaan verrattuna, on kevyttä, rasvatonta ja ravintopitoista ruokaa, joka sopii myös laihduttajalle. Perunoissa on 64 kaloria / 100 g. vastaavassa määrässä pastaa kaloreita on 337 !
  5. Maailmassa on yli 5 000 erilaista perunalajiketta.
  6. Suomessa perunaa kulutetaan nykyään alle 50 kiloa vuodessa kun ennen 50-lukua luku oli noin 180 kiloa vuodessa.
  7. Joissakin Etelä-Amerikan osissa perunoita käytetään valuuttana.
  8. Suomi on paitsi merkittävä perunantuottaja myös merkittävä viejä. Suomalaisia perunoita on jopa lähetetty avaruuteen! Ne olivat osa miehistön ruokavaliota kuuden kuukauden mittaisella Mars-lennolla vuonna 2016.
  9. Yksi perunalaji, on väriltään sininen. Suomalainen Sakari kehitti lajikkeen “Synkeä Sakari”, joka on hieman terveellisempi kuin monet perus perunat.

Peruna säilytys

Peruna sälytetään viileässä ja pimeässä, ilmavassa tilassa. Perunan säilytyslämpötila on +3 – +4 astetta.

Yhteenveto perunoista

Mielestäni peruna on edelleen yksi monikäyttöisimmistä kasviksista ja monessa ruuassa todellinen herkku. Sen lisäksi kysymyksen “Onko perunat terveellisiä?” saimme kattavan vastauksen. Eli perunat ovat terveellisiä.

Löydät lisää Kasvit & Hyvinvointi -aiheisia artikkeleita Vegefrendit.fi etusivulta tai yläpalkin valikosta

Samankaltaiset artikkelit