Mustikka
Tiesitkö, että mustikka on superfood? Tämä ihana villimarjamme on täynnä antioksidantteja, jotka tekevät siitä vahvistavan terveydelle. Tässä blogikirjoituksessa käsittelemme mustikan ravintoarvoja ja joitakin sen tarjoamia terveyshyötyjä. Puhumme myös suomalaisen villimustikan ja pensasmustikan erosta. Jos siis etsit terveellistä välipalaa, muista sisällyttää mustikat listallesi!
LUE MYÖS: Puolukka, Mustikka, Vadelma, Karpalo, Mustaherukka, Mansikka, Karhunvatukka, Tyrni
Mikä mustikka on?
Mustikka, kangasmustikka, Vaccinium myrtillus, on puolukoiden (Vaccinium) sukuun kuuluva kanervakasvi (Ericaceae), joka kasvaa tuoreissa kangasmetsissä ja kosteissa metsissä Euroopan, Aasian ja Pohjois-Amerikan pohjoisosissa. Mustikka tuottaa syötäviä marjoja. Mustikka kukkii toukokuusta heinäkuuhun, ja marjat kypsyvät heinäkuusta alkaen. Suomessa mustikalla tarkoitetaan metsämustikkaa.

Suomessa mustikka on toiseksi tärkein kaupallinen luonnonmarja. Pensasmustikka on tämän kotimaisen kangasmustikan sukulainen. Suomalaiset metsämustikat ovat pieniä, pyöreitä ja väriltään tummansinisiä tai violetteja, joskus myös mustia. Suomessa mustikat kasvavat usein samoilla alueilla tai lähellä puolukkaa, joka on tärkein luonnonmarja Suomessa.
Mustikanvarpu
Mustikka kasvi on yleensä 10–50 cm korkea, joillakin tunturinummilla on nähty parisenttisiäkin mustikoita. Mustikka on kesävihanta varpu, joka pudottaa lehtensä talveksi. Mustikan varvun varsi on usein vihreä ja vanhemmilla mustikoilla osa siitä voi olla muuttunut ruskeaksi ja puumaiseksi.
Mustikan kukka
Mustikan kukka on vihertävä, punertava, tai punainen. Mustikan kukka on kellomainen ja siinä terälehdet ovat melkein kärkeen asti kiinni toisissaan. Kellon päästä pistää ulos yksivartaloinen emiö. Heteitä siinä on neljä tai kahdeksan.

Mustikan lehti
Mustikan lehti on vaalean vihreä tai keskivihreä. Se suippenee loivasti kummassakin päässä. Muodoltaan lehdet ovat soikeat ja reunat hieman sahalaitaiset. Mustikalla on syksyllä ruska-aika ja sen lehdet putoavat talveksi.
Mustikka kasvupaikka
Mustikka kasvaa tuoreissa kangasmetsissä, korvissa ja lehtomaisissa metsissä. Kasvualue kattaa koko Suomen. Mustikka viihtyy kosteassa maaperässä ja kasvaa myös varjoisassa paikassa. Pohjois-Suomessa mustikkaa esiintyy myös tunturikankailla ja kuivissa kangasmetsissä. Mustikka on niin yleinen laji Suomessa, että se on hyvin monen metsätyypin metsän kasvupaikkatyypin tunnuslaji. Tunnuslajia kutsutaan myös luonnehtijalajiksi tai nimikkolajiksi. Suomessa mustikkaa siis löytää likipitäen mistä tahansa.
Mustikan kypsyminen
Moni odottaa kesällä mustikan kypsymistä, jotta pääsisi poimimaan. Mustikka kypsyy heinäkuussa ja sitä voi jonain vuosina poimia vielä lokakuussa. Usein syksyllä poimitut mustikat ovat hieman mauttomampia kun kesällä poimitut.

Mustikka poiminta-aika
Mustikan poiminta-aika on heinäkuusta syyskuuhun. Kiivain poiminta tapahtuu heinä-elokuussa, ja silloin moni poimiikin kaiken talven varalle tarvittavan mustikan. Poikkeustapauksissa lokakuussakin voi poimia vielä mustikkaa.
Katso video näkökykyä parantavista ruoka-aineista – Mustikka mainittu
Mustikka yhteenveto
Mustikka on kanervakasvi, joka kasvaa tuoreissa, metsäisissä ja kosteissa metsissä Euroopan, Aasian ja Pohjois-Amerikan pohjoisosissa. Mustikka tuottaa syötäviä marjoja, jotka ovat pyöreitä ja väriltään tummansinisiä tai violetteja. Suomessa mustikka on toiseksi tärkein kaupallinen luonnonmarja. Villimustikka on erinomainen C- ja K-vitamiinin sekä kuidun ja mangaanin lähde. Mustikan on myös todettu alentavan veren kolesterolipitoisuutta ja parantavan verensokerin hallintaa. Mustikoita voi nauttia monin tavoin, esimerkiksi syömällä niitä tuoreena, lisäämällä niitä jogurttiin tai muroihin tai käyttämällä niitä piirakoissa, muffineissa tai smoothieissa. Tuoreena mustikoista saa eniten terveyshyötyä.
Onko mustikka terveellistä?
Mihin mustikka auttaa?
Löydät lisää Kasvit & Hyvinvointi -aiheisia artikkeleita Vegefrendit.fi etusivulta tai yläpalkin valikosta