Karhunvatukka – karhunvadelma

Karhunvatukka eli karhunvadelma, tiedätkö sen? Millainen kasvi karhunvatukka oikeastaan on? Mistä karhunvatukka on kotoisin? Onko karhunvatukka boysenmarja? Mikä sitten on mustavatukka? Entä poimuvatukka, mikä se sitten taas on? Mitä eroa karhunvatukalla ja sinivatukalla? Vatukoita näköjään riittää, ja niiden lajit helposti sekoittaa. Mutta ei hätää, tässä artikkelissa käsittelemme sitä, mikä karhunvatukka on ja voiko sitä kasvattaa Suomessa. Mitä karhunvadelmasta voi tehdä ja onko karhunvatukka terveellinen. Tervetuloa tutustumaan karhunvatukkaan ja sen salaisuuksiin.

Mikä karhunvatukka on?

Karhunvatukka, karhunvadelma, Rubus fruticosus, on ruusukasvien heimoon kuuluva lehtipensas. Karhunvatukka kasvaa luonnonvaraisena Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Suomessa karhunvatukka ei kasva luonnonvaraisena, mutta sitä voi kasvattaa puutarhamarjana.

Suomessa, Ahvenanmaalla sekä Etelä- ja Lounais-rannikolla kasvaa sitä vastoin harvalukuisena sinivatukka Rubus caesius, joka ei ole karhunvatukka. Sinivatukka on Etelä-Ruotsissa ja Keski-ja Etelä- Euroopassa ja Britanniassa tavattava marja. Ruotsissa se kasvaa suunnilleen Tukholman korkeudelle. Suomen hapan maaperä ei sovi sinivatukalle kasvualustaksi. Myöskään poimuvatukka Rubus plicatus ei kuulu Suomen luonnonvaraisiin marjoihin. Suomessa luonnonvarainen vadelmalaji on vadelma, metsävadelma Rubus idaeus.

Karhunvadelma, karhunvatukka on köynnös- tai pystykasvuinen monivuotinen kasvi, jonka varret ovat haaroittuneita. Karhunvatukan englanninkielistä nimeä on vaikea tietää, koska bramble tai blackberry, jota yleensä tarjotaan, voi tarkoittaa tapauksen mukaan joko mustavatukkaa tai karhunvatukkaa.

Karhunvatukka on piikikäs kasvi ja se on suurempi ja korkeampi kuin kotimainen vadelma. Se kasvaa jopa 3 metriseksi (korkeus 1,5 – 3 m). Suomessa useimmat karhunvatukan lajikkeet menestyvät vain eteläisessä osassa maata, ja niitä kasvatetaan usein kasvihuoneissa. Siperiasta löydettiin 1980-luvulta paikallinen lajike, joka menestyy kylmemmillä alueilla kuin aikaisemmin tunnetut karhunvatukat.

Karhunvatukka lehti

Lehdet ovat vuorottelevat, yksinkertaiset, ja niistä puuttuvat sivulehdet. Lehdet ovat tavallisesti lohkoisia ja niissä on 3-7 lehteä.

Karhunvatukka kukka

Karhunvatukan kukat ovat valkoisia tai vaaleanpunaisia, ja ne kukkivat loppukeväällä tai alkukesästä 4-8 cm:n pituisissa rönsyissä.

Karhunvatukka marja

Karhunvatukan hedelmä eli marja kypsyy loppukesällä tai syksyllä. Karhunvatukka siis tuottaa mustia marjantapaisia hedelmystöjä, jotka koostuvat monesta pienestä samassa versossa kasvaneesta luumarjasta. Kypsinä marjat ne ovat mustia tai tummanvioletteja ja halkaisijaltaan 6-25 mm. Marjojen siemenet vaihtelevat lajikkeesta riippuen pienistä kovista rakeista suurempiin pehmeämpiin, joiden rakenne muistuttaa viinirypäleitä. Satoa karhunvadelmasta saadaan keskimäärin 8-12 kg / pensas.

Karhunvatukat ovat tärkeä ravinnonlähde monille eläimille, kuten nisäkkäille, linnuille, selkärangattomille ja jopa joillekin sammakkoeläimille, ja myös ihmiset syövät niitä joko raakana tai niitä käytetään piirakoissa, hilloissa ja muissa ruokavalmisteissa. Karhunvatukoiden makua on kuvattu hapokkaaksi ja makeaksi, usein kirpeän makuisiksi, etenkin kun ne ovat vajaakypsiä.

Karhunvatukat ovat erinomainen C-vitamiinin lähde ja myös hyvä kuidun lähde. Karhunvatukoista voidaan valmistaa hilloa, piirakoita ja muita jälkiruokia.

Karhunvatukka Sonja

Karhunvadelma Sonja on suomalainen maatiaislaji, joka on kotoisin Itä-Suomesta, Savitaipaleen seudulta. Karhunvatukka Sonja viihtyy tietysti hyvin Suomessa kestävää tekoa kun on. Siinä on voimakkaat piikit ja Sonjan kauniit valkoiset kukat aukeavat keskikesällä. Sonja karhunvatukan sato kypsyy elokuussa ja jatkuu vielä syyspakkasiin asti. Sonja karhuvadelmat ovat kookkaita, kiiltäviä, pikimustia ja oikein makeita. Sonjan marjat sopivat sellaisenaan herkutteluun, tuoreena jälkiruokiin, smoothieen, jäätelöön, jäädykkeisiin, hedelmäkulhoihin ja rahkajälkiruokiin. Lisäksi Sonja karhunvatukka käy kakkuihin, marjapiirakoihin ja muihin leivonnaisiin. Sonja vadelmista saa myös herkullista hilloa ja mehua, myös viiniä ja likööriä voi valmistaa Sonja karhunvadelmista. Sonja viihtyy Suomessa hyvin ja se kasvaa reheväksi, silloin se kannattaa tukea aitaan, säleikköön tai langoilla tolppiin.

Onko boysenmarja karhunvatukka?

Boysenmarja ei ole karhunvatukka tai karhunvadelma, mutta se on sukua karhunvadelmalle.

Boysenmarja

Yhdysvalloissa on kehitetty erilaisia vatukkalajien risteymiä, esimerkiksi boysenmarja on karhunvatukan kanssa samaa alkuperää. Boysenmarja on vadelman (Rubus idaeus), karhunvatukan (Rubus fruticosus) ja näiden risteytymän (Rubus × loganobaccus) risteytys. Boysenmarjoja kasvatetaan eniten Yhdysvaltain länsirannikolla, Chilessä ja Uudessa-Seelannissa.

Onko mustavatukka eli blackberry sama kuin karhunvatukka?

Ei, mustavatukka ei ole karhunvatukka. Mustavatukka (Rubus allegheniensis) on niinikään ruusukasvien heimoon kuuluva heimoon ja vatukoiden sukuun kuuluva laji, mutta se ei ole karhunvatukka. Mustavatukka on yleinen Pohjois-Amerikan itä- ja keskiosissa. resepteissä ja teksteissä menevät usein sekaisin juuri mustavatukka ja karhunvatukka, myös sanakirjoissa yleensä sekoittuvat nämä kaksi.

Karhunvadelma

Karhunvadelma on sama kuin karhunvatukka ja sitä voi Suomessa kasvattaa puutarhamarjana. Karhunvadelma viihtyy erityisesti Etelä-Suomessa.

Lue lisää karhunvatukasta Wikipediasta.

Karhunvatukka kasvatus

Karhunvatukat viihtyvät sekä aurinkoisilla että osittain varjoisilla paikoilla, kunhan kasvupaikka on lämmin ja suojassa voimakkailta tuulilta. Karhunvatukan ihanteellinen kasvualusta on multainen, kosteutta läpäisevä mutta kuitenkaan ei kuiva, maaperän tulisi olla hapan. Karhunvatukat pölyttävät omat kukkansa omalla siitepölyllään, joten tarvitset vain yhden taimen aloittaaksesi. Karhunvatukka kasvaa parhaiten Etelä-Suomessa.

Karhunvatukka kasvaa 1,5-3 metriä korkeaksi, ja se kukkii kauniisti toisen vuoden versoilla. Kukat ovat valkoiset tai vaaleanpunaiset. Sadonkorjuukausi alkaa elokuussa tai syyskuussa (lajikkeesta riippuen), ja se kestää vain hieman yli kuukauden. Suuret, kiiltävän mustat marjat poimitaan, kun ne ovat kypsiä ja makean tuoksuisia, niihin on silloin jo kehittynyt karhunvatukalle tyypillinen aromi. Kukin pensas tuottaa yleensä 8-12 kiloa hedelmiä. Karhunvatukat ovat erinomaisia tuoreina, niitä kannattaakin laittaa jälkiruokiin, smoothieihin ja jäätelön päälle. Ne ovat maukkaita myös pakastettuna sekä hilloja tai liköörejä valmistettaessa tai viininvalmistukseen käytettäessä – ne sopivat periaatteessa jokaiseen makuun!

Karhunvatukka istutus

Karhunvatukka suosii aurinkoista tai hieman varjoista ja suojaisaa lämmintä paikkaa. Se pärjää hyvin myös paahtavassa kuumuudessa, kunhan maaperä ei ole liian kuiva. Karhuvadelma kasvaa parhaiten tuoreessa, hyvin vettä läpäisevässä, kalkitussa maaperässä, mutta se voi kasvaa lähes missä tahansa maaperässä. Istutuskuopaksi tehdään 0,5 m syvä ja leveä kuoppa.

Kastele istutuspaikka, ennen kuin istutettava taimi asetetaan samaan syvyyteen, jossa se kasvoi aiemminkin. Karhunvadelman taimiväli on 1 metri. Älä anna sille vielä lisälannoittetta istutettaessa, vaan odota, kunnes se on alkanut kasvaa. Muutenkaan karhunvatukka ei juurikaan tarvitse lannoitusta, vaan pärjää Suomessa yleensä aika hyvin ilman lannoitetta. Rikkakasvit pidetään kurissa varsinkin taimivaiheessa esim. katteen avulla.

Karhunvatukka tuenta

Karhunvatukka on köynnöstävä vadelmalaji, joten se tarvitsee jonkinlaisen tuen kiipeileville versoilleen. Tukemiseen voidaan käyttää paaluja ja lankoja, aitoja, pensaskehikoita tai köynnössäleikköjä. Tautien ennaltaehkäisyn ja hallinnan helpottamiseksi karhunvatukkapensaat sidotaan paaluihin ja lankoihin tai vaijereihin, mikä mahdollistaa uusien, marjavarsista erillisten versojen kasvun.

Karhunvatukka lannoitus

Karhunvatukka ei juurikaan hyödy lannoituksesta, vaan liika lannoitus voi jopa estää marjasatoa kehittymistä. karhunvatukan liika lannoittaminen saa aikaan versojen liian rehevää kasvua ja tuleentuminen voi kärsiä.

Karhunvatukka leikkaus

Karhunvatukan marjantuotannon edistämiseksi leikkaa joitain osia kukkineista versoista pois heinäkuun puolivälissä, kun kasvu on voimakkaimmillaan. Myö täysin kukkimattomia ja marjaa tuottamattomia versoja leikataan pois mahdollisimman ruinsaasti, jotta hedelmää tuottaville versoille saadaan enemmän tilaa ja valoa. Karhunvatukan sadonkorjuun jälkeen kaikki varret, joista marjat ovat kasvaneet, leikataan takaisin maahan asti. Eli kun karhuvatukan koko marjasato on poimittu, poista kaikki varret syksyllä maata myöten.

Keväällä karhunvatukasta karsitaan pois kaikki paleltuneet tai heikot varret. Karhunvatukan ympärillä on oltava koko vuoden ajan jänissuoja, sillä jänikset mielellään herkuttelevat karhunvatukan makoisilla varsilla.

Karhunvatukka sato

Karhunvatukoita päästään poimimaan mahdollisesti jo elokuun alkupuolella ja niitä voi poimia vielä pakkasten tuloon asti. Karhunvatukassa satoa riittää ja sato kypsyy vähitellen.

Johtopäätökset karhunvatukka

Karhunvatukka, Rubus fruticosus jota nimitetään myös karhunvadelmaksi on ruusukasvien heimoon kuuluva köynnösmäinen lehtipensas. Täss artikkelissa käsiteltiin mitä karhunvadelmasta ja karhunvatukan erilaisia etuja. Karhunvatukat sisältävät runsaasti vitamiineja ja kivennäisaineita, ja niissä on myös runsaasti antioksidantteja. Tutkimukset ovat osoittaneet, että karhunvatukat voivat parantaa sydämen terveyttä, kognitiivisia toimintoja ja ruoansulatusta. Lisäksi karhunvatukat ovat vähäkalorisia ja vähärasvaisia, mikä tekee niistä erinomaisen valinnan painoa tarkkaileville. Todetaan, että karhunvatukat ovat herkullinen ja ravitseva marja, joka tarjoaa monia terveyshyötyjä. Ja mikä hienointa, kaiken lisäksi sitä voi kasvattaa Suomessa omalla kotipihalla!

Löydät lisää Kasvit & Hyvinvointi -aiheisia artikkeleita Vegefrendit.fi etusivulta tai yläpalkin valikosta