Perunan istutus, kasvatus ja käyttö
Kiinnostaako tietää lisää erikoisia faktoja rakkaasta perunastamme? Kuten esimerksi Onko perunat terveellisiä tai mitä perustanasta voi tehdä? Tästä artikkelist löydät tietoa perunan terveysvaikutuksista ja muutamia erikoisempia perunan salaisuuksia.
Peruna – mikä se on?
Perunat, peruna Solanum tuberosum, englanniksi potato, kuuluu koisokasveihin ja yhdeksän viljelykasvin joukkoon, joiden avulla tuotetaan 75 prosenttia ihmisravinnosta.
Peruna on tärkkelyspitoinen, Solanum-suvun mukulakasvi. Nykyään peruna on peruselintarvike monissa kulttuureissa, ja sitä syödään sekä tuoreena, höyrytettynä, paahdettuna, friteerattuna, paistettuna, keitettynä ja ruokien joukossa. Perunasta voidaan valmistaa monin eri tavoin, kuten keittämällä, höyryttämällä ja painekeittämällä, jolloin eri perunalajikkeiden maku ja monipuolisuus pääsevät esille.
Peruna kasvi ja mukulat
Perunaa viljellään yleisesti ympäri maailmaa ruuaksi. Peruna on hyvä ravintokuidun, kaliumin, C-vitamiinin ja B-vitamiinien lähde. Peruna kuuluu koisokasveihin kuten esimerkiksi tomaatti ja munakoiso.
Lue: Peruna Wikipedia
Mistä peruna on kotoisin?
Peruna on kotoisin Etelä-Amerikasta. Tiedätkö mistä maasta peruna on kotoisin? Yleisesti katsotaan, että peruna on kotoisin Perusta. Peruna kotiutui keittiöön aluksi Perussa ja Boliviassa, ja sen jälkeen eurooppalaiset tutkimusmatkailijat levittivät sen Eurooppaan ja muualle maailmaan, mikä merkitsi luvun alkua perunan viljelyssä ja sen merkityksen kasvua eri yhteiskunnissa.
Peruna suomessa
Suomessa on monta omaa perunaljiketta, jotka viihtyvät hyvin Suomen ilmastossa. Tiesitkö muuten, että Suomi on yksi Euroopan suurimmista perunantuottajamaista.
Peruna historia
Peruna on monipuolinen juureskasvi, jota on viljelty tuhansia vuosia. Etelä-Amerikan Andien alueelta kotoisin olevan perunan keksivät inkat noin 8 000 vuotta sitten ja he alkoivat viljellä sitä ruuaksi. Peruna kotiutui keittiöön aluksi Perussa ja Boliviassa, ja sen jälkeen eurooppalaiset tutkimusmatkailijat levittivät sen Eurooppaan ja muualle maailmaan. Kun peruna levisi Eurooppaan, siitä tuli nopeasti perusviljelykasvi. Perunaa viljellään nykyään ympäri maailmaa, myös Suomessa.
jPeruna Andeilta Eurooppaan
Peruna on kotoisin Etelä-Amerikasta, missä se kasvaa luonnonvaraisena Andien vuoristossa 3 000–4 600 metrin korkeudessa. Euroopassa peruna on tunnettu vasta 500 vuotta eli varsin vähän aikaa perunan viljelyhistoriassa. Peruna (Solanum tuberosum) kuuluu koisokasvien Solanaceae heimoon. Samaan ryhmään kuuluvat esimerkiksi tomaatti, paprika ja munakoiso. Heimoon sisältyy myös joitakin myrkyllisiä kasveja, kuten tupakka, hulluruoho ja mustakoiso. Perunan jalostustyön aloittivat inkaintiaanit valitsemalla villiperunoista vähiten kitkeriä ja myrkytysoireita aiheuttavia yksilöitä. Espanjalaiset toivat perunoita mukanaan Eurooppaan palatessaan. Peruna osoitti hyviä puoliaan jo laivamatkan aikana, sillä pelätty keripukki ei iskenyt perunoita syövään miehistöön. Euroopassa perunaa viljeltiin ensimmäisenä todennäköisesti Kanariansaarilla vuonna 1562.
Peruna ulkonäkö
Peruna kasvi on pystyvartinen tai köynnöstävä ruohokasvi, joka kehittää monia tärkkelyspitoisia maanalaisia mukuloita kesän aikana. Sen varsi kasvaa noin metrin korkuiseksi. Varsi on tummahkon vihreä ja usein nelisärmäinen. Perunalla on vuorottaiset lehdet ja suuri lehtilapa. Lehtilapa on parilehdykkäinen ja 10-30 cm pitkä ja 5-15 cm leveä. Lehdykät ovat karvaisia ja vaihtelevan kokoisia.
Peruna kasvi
Perunan mukulat, eli ne joita perunoiksi nimitetään ja jotka syödään, kasvavat maan alla. Perunoiden kuori on yleisimmin keltainen tai ruskea, kotimaiset uudet perunat ovat vasta nostettuina lähes kuorettomia. Perunoiden kuori voi olla myös sinertävä, violetti, punainen tai vaaleanpunainen. Peruna on yleensä vaaleankeltainen tai melkein valkoinen sisältä, mutta on mahdollista myös, että se on sisältäkin saman värinen kuin kuori.
a käVihreä peruna
Vihreä peruna on lievästi myrkyllinen, ja niitä ei runsaasti kannata syödä. Ei toki yleensä haittaa, jos perunassa on pieni vihreä kohta. Vihreä peruna sisältää alkaloideja, jotka ovat siis myrkyllisiä suuremmissa määrin syötynä. Perunat tulevat vihreiksi, jos ovat altistuneet liialle valolle tai lämmölle.
Perunan kasvatus
Perunan taimi
Perunan taimi kasvaa melko helposti ensin iduksi siemenperunasta (voit huomata vaikka pussin pohjalle jääneisiin perunoihin ilmestyneen ituja). Tuon perunan ituineen voi istuttaa multaan ja siitäpä pikku taimi sitten jo kehittyykin sopivissa olosuhteissa. Peruna ei vaadi kummoisia olosuhteita, vaan niitä voi kasvattaa jopa parvekkeella ämpärissä.
Perunan kasvatus ämpäri
Voit kasvattaa perunoita ämpärissä vaikka parvekkeella.
Perunan idättäminen
Siemenperunan idätys tapahtuu luonnollisesti, keväällä syömättä jääneisiin perunoihin alkaa muodostua ituja. Jos kuitenkin haluat toimia sääntöjen mukaan, tutki millaisia perunoita haluat ja millainen lajike on. Onko se kesä vai syyslajike. Idätä peruna suhteellisen viileässä, valoisassa paikassa. Näin idut alkavat heti vihertää ja kasvaa vankemmiksi pikku taimiksi jo heti.
Itänyt peruna
Perunan idättäminen nopeuttaa sen kasvua ja aikaistaa satoa. Jos perunan istuttaa myöhään eli toukokuun lopussa tai kesäkuun alussa, ei idättäminen ole ollenkaan välttämätöntä, sillä maa on jo lämmin ja peruna alkaa kasvaa kiivaasti.
Voiko perunan istuttaa ilman idätystä?
Idätys. Kun peruna istutetaan vasta touko-kesäkuun vaihteessa, ei idätystä tarvita ollenkaan, sillä lämpimässä maassa se lähtee helposti kasvamaan.
Vinkkejä perunan kasvattamiseen kotona
Monet haluavat kasvattaa perunoita itse joko pienessä tai suuremmassa mittakaavassa. Peruna on suosittu ja helposti kasvatettava kasvi, joka ei vaadi kummoistakaan kasvualustaa tai vaivannäköä. Voit kasvattaa perunaa puutarhassa, saavissa, laatikossa tai istutussäkissä – perunan kasvattaminen on mahdollista kaikille riippumatta asumismuodosta tai käytettävissä olevasta tilasta. Monet kasvattavat perunaa myös lavalaatikossa. Perunoiden kasvattamiseen tarvitset vain muutamia perustarvikkeita, kuten perunat, multa, vesi ja auringonvaloa. Perunat voivat kasvaa hyvin myös varjossa, mutta auringonvalo edistää kasvua ja antaa perunoille paremman makun. Perunoiden kasvattamiseen kannattaa käyttää laadukasta multaa, joka sisältää ravinteita ja on hyvin vettä läpäisevä. Perunat voivat kasvaa hyvin myös savessa tai hiekassa, mutta multa on silti paras vaihtoehto. Perunoiden kasvattamiseen tarvitset myös vettä, jota kannattaa käyttää runsaasti. Perunat tarvitsevat vettä kasvun aikana, ja liian vähäinen veden käyttö voi johtaa perunoiden kuivumiseen. Perunoiden kasvattamiseen kannattaa käyttää myös auringonvaloa, joka edistää kasvua ja antaa perunoille paremman makun. Perunat voivat kasvaa hyvin myös varjossa, mutta auringonvalo on silti paras vaihtoehto.
Perunan istutus
Perunan istutusväli
Perunan istutusväli on noin 30 – 40 cm.
Varhaisperuna istutus
Varhaisperunan voi istuttaa heti kun maa on kuivunut, jotta sitä voidaan muokata. Tämä on yleensä huhtikuun lopussa tai toukokuun alussa. Näin satoa voi saada juhannukseksi.
Perunan kukinta
Ensimmäisiä perunoita voi nostaa kukinnan jälkeen ja sitten myöhemmin vielä suuremman osan muutaman viikon kukinnan jälkeen. Mutta milloin peruna kukkii? Kaikki peruna lajikkeet eivät kuki ollenkaan, mutta ne jotka kukkivat paljastavat nostoajan. Perunalla on violetteja ja valkoisia kukkia.
Perunan nostoaika
Perunan nostoaika on noin kaksi kuukautta istutuksesta. Perunan mukuloiden ilmaantumiseen vaikuttavat säätila ja kylvämisen ajankohta. Varhaisperunat tulevat joinain vuosina jo kesäkuun alussa, mutta yleensä kesäläjikkeita voi syödä kesäkuun lopulla ja heinäkuussa. Syyslajikkeet kypsyvät elo- syyskuussa.
Perunan salaisuudet – 9 mielenkiintoista faktaa rakkaasta vaatimattomasta kasvista:
Peruna kuuluu koisokasvien heimoon, johon kuuluvat myös tomaatit, munakoisot ja paprikat.
Perunan tieteellinen nimi on Solanum tuberosum.
Tiesitkö että mansikassa on enemmän rasvaa kuin perunassa.
Peruna, kilpailijoihinsa riisiin ja pastaan verrattuna, on kevyttä, rasvatonta ja ravintopitoista ruokaa, joka sopii myös laihduttajalle. Perunoissa on 64 kaloria / 100 g. vastaavassa määrässä pastaa kaloreita on 337 !
Maailmassa on yli 5 000 erilaista perunalajiketta.
Suomessa perunaa kulutetaan nykyään alle 50 kiloa vuodessa kun ennen 50-lukua luku oli noin 180 kiloa vuodessa.
Joissakin Etelä-Amerikan osissa perunoita käytetään valuuttana.
Suomi on paitsi merkittävä perunantuottaja myös merkittävä viejä. Suomalaisia perunoita on jopa lähetetty avaruuteen! Ne olivat osa miehistön ruokavaliota kuuden kuukauden mittaisella Mars-lennolla vuonna 2016.
Yksi perunalaji, on väriltään sininen. Suomalainen Sakari kehitti lajikkeen “Synkeä Sakari”, joka on hieman terveellisempi kuin monet perus perunat.
Perunan käyttö ja valmistus
Peruna on yksi eniten käytetyistä ravintokasveista Euroopassa sekä Etelä-Pohjois-Amerikassa. Peruna kuuluu niiden yhdeksän viljelykasvin joukkoon, joiden avulla tuotetaan 75 prosenttia ihmisravinnosta. Perunan mukulaa käytetään ravintona. Peruna on myös elokuva. Perunan tieteellinen nimi on Solanum tuberosum. Peruna Wikispeciesissä on artikkeli nimeltä Peruna. Peruna Commonsissa on kuvia nimeltä Peruna. Peruna on koisokasvien heimoon kuuluva ravintokasvi. Perunan lajike ja vähäisemmässä määrin myös kasvuolosuhteet ja viljelytekniikka määräävät perunan keittotyypin. Pieni tärkkelyspitoisuus ja tiiviit solujen väliset sidokset tuottavat kiinteän keittotyypin. Suuri tärkkelyspitoisuus ja löyhät sidokset aiheuttavat jauhoisuutta. Jos peruna sisältää liian vähän tärkkelystä, siitä tulee vetinen. Perunat voidaan valmistaa monin eri tavoin, esimerkiksi keittämällä, paistamalla, höyryttämällä tai uunissa kypsentämällä. Perunat voidaan myös käyttää erilaisiin ruokiin, kuten perunasalaattiin, perunakeittoon tai perunapuuroon. Perunat ovat myös hyvä lisäaines erilaisiin ruokiin, kuten lihapulliin tai kasvispihveihin. Perunat voidaan myös käyttää erilaisiin leivonnaisiin, kuten perunakakkuun tai perunapannukakkuun.
Peruna säilytys
Peruna sälytetään viileässä ja pimeässä, ilmavassa tilassa. Perunan säilytyslämpötila on +3 – +4 astetta.
